Rannan kunnostaminen

© T:mi Koivuniemen Mehiläispesä

Päivitetty 21.3.2018

 
 
Jätä tai tee rantaan ”huoltotie”

Jos rannan kunnostus tai huolto vaatii konevoimaa, rantaan on hyvä olla kulkutie tai väylä.

Jos tontilla on tilaa eikä tontti ole jyrkässä rinteessä, muutaman metrin levyinen puuton ja kivetön huoltoväylä ajotieltä rantaan helpottaa rannan huoltoa ja palvelee samalla mahdollista veneilyä.


Mistähän pääsisi koneella läpi ?


           

 






 
Kaikkia vesikasveja voi ja kannattaa niittää

Parhaiten niitto tehoaa ilmaversoisiin kasveihin kuten järviruokoon, järvikaislaan ja järvikortteeseen. Kasvustot harvenevat ja madaltuvat selvästi jo yhden niiton jälkeen, mutta laajojen kasvustojen hävittäminen vaatii tavallisesti niiton noin kolmena peräkkäisenä vuonna ja senkin jälkeen tarpeen mukaan riippuen rannan sijainnista, muodosta, syvyydestä, alueen ruovikoitumisesta jne. Katso myös blogi-sivu !


Myös kelluslehtisten lumpeiden ja ulpukoiden kasvustot harvenevat ja talttuvat hyvin niitolla ainakin merenlahdissa, jos samalla avataan niitolla ruovikoita ja kaislikoita virtauksen kannalta strategisista kohdista.


Uposkasvien (karvalehti, palpakot, vidat) niitto onnistuu aina 140 cm:n syvyyteen, mutta ne kasvavat tavallisesti uudestaan ja niitto on toistettava vuosittain ellei liialliseen kasvuun johtaneita tekijöitä (ravinne- ja kiintoainekuormitus, veden huono virtaus / vaihtuvuus, mittava vedenpinnan lasku järvissä) saada poistettua.



Katso myös Vesikasvit

 
Niitä ranta kokonaan leveälti puhtaaksi avoveteen asti

Älä tee ruovikkoon kapeaa ”ajotietä”, sillä vesi ei pääse liikkumaan normaalisti, jolloin ranta liettyy ja haisee ja väylä on taas pian ummessa. Pikkuhiljaa myös avovesi karkaa yhä kauemmas ja rantaruovikon ulkopuolelle, kapean avovesivyöhykkeen taakse ilmestyy uusi ruovikko... Vesi pitää saada liikkumaan koko rannan matkalla ja ulapalle asti, muuten ruovikoituminen ei pysähdy eikä ruovikko taltu.


Laajempia vesialueita kunnostettaessa kapeat umpeenkasvavat salmet on avattava, muuten veden vaihtuvuus ja liike estyy eivätkä hoitotoimet sisälahdella tehoa. Ruovikoituneet salmet saattavat pysyä auki jo yhdellä niitolla, kun vesi pääsee taas virtaamaan luonnollisesti.

 
Säilytä rannan muoto mahdollisimman luonnonmukaisena


Jos joudut syventämään rantaa, säilytä pohjan muoto luonnollisena - älä kaiva rantaan kuoppaa tai ränniä. Jos syvä vesi on lähellä, ei rantaa kannata kaivaa lainkaan. Paras ratkaisu on pidempi laituri - näin toimien huolto-ongelmia tulee vähemmän. Kun vesi ja veden mukanaan kuljettama humus ja kasvijäte pääsevät nousemaan luontevasti rannalle, liettymistä ja ruovikoitumista ei yleensä tapahdu. Tosin rantaa joutuu siivoamaan keväisin, mutta rannan ruovikoituminen ja edelleen liettyminen ja ruoppaustarve vähenee tai poistuu kokonaan. Samasta syystä luontaisesti matalaa, loivaa rantaa ei tulee pengertää kivillä ja / tai kaivumassoilla.


Laiturin tulee sellainen, että vesi pääsee kulkemaan helposti sen alta. Pengerrettyjen maanvaraisten laitureiden vieret liettyvät ja ruovikoituvat nopeasti, koska pengerrys estää veden luonnollisen liikkeen ja liete kasautuu penkereen kahta puolta. Älä pengerrä - älä ainakaan koko rantaa äläkä missään nimessä vesialueelle.



Loivassa rannassa ympäristön kannalta paras ratkaisu on pitkä, alta avonainen laituri. Rantaa ei kannata kaivaa eikä pengertää - niittämällä ja esim. kiviä ”järjestelemällä” saadaan rannasta hyvä ja toimiva.

 
Ensimmäinen niitto on hitain - jälkihoitoa voi tehdä käsipelillä

Ensimmäisen niiton yhteydessä tulee niitettäväksi ja kerättäväksi pois usein monien vuosien kasvustot, jos kysymyksessä on ruoko, joka kuivaa ja usein maatuu paikoilleen. Seuraavat niittokerrat ovat yleensä huomattavasi nopeampia toteuttaa  ja massaa tulee vain murto-osa. Niitto on noin kolme kertaa keruuta nopeampaa.


Jälkiniittoa voi ja kannattaa tehdä pieniltä alueilta vaikka itse viikatteella, veneleikkurilla tms. heti, kun piippoja alkaa nousta pintaan.  Järvikaisla nousee ensimmäisen niiton jälkeen pintaan jo kahden viikon sisällä, tosin harvempana, järviruoko vähän hitaammin. Harvoin kaislikko tai ruovikko häviää kokonaan kertaniitolla - ruovikon ja kaislikon hävittäminen matalilta rannoilta vaatii usein pitkäjänteistä niittoa useampana vuonna.



Paras ajankohta vesikasvien niittoon on kesäkuulta syyskuulle

Toki niittää voi aikaisemmin ja myöhemminkin, mutta niitto ei vähennä uutta kasvua, mikäli kasvustot ovat jo tuleentuneita tai toisaalta ovat vasta nousemassa pintaan. Syys- talvi- ja kevätniitoilla voidaan kuitenkin vähentää veteen jäävää kasvimassaa ja ehkäistä näin mataloitumista, rehevöitymistä ja liettymistä.


Yhteistyö kannattaa

Mökkirantojen niitoista kannattaa neuvotella naapureiden kanssa - josko hekin niittäisivät. Pienen mökkirannan niittoon ja keruuseen kuluu aikaa tavallisesti 1-2 tuntia eli kun kone on paikalla, menee yksillä siirtokustannuksilla useampikin ranta ja kustannus jää alhaisemmaksi.


Luvat ja ilmoitukset

Vesikasvien niittoon tarvitaan vesialueen omistajan (tavallisesti osakaskunta tai kalastuskunta) lupa. Laajemmista vesikasvien niitoista tulee tehdä alueelliselle ympäristökeskukselle vesirakentamisilmoitus ennen suunniteltua niittoa. Ohjeistukset vaihtelevat aluekeskuksittain, mutta yli hehtaarin niitoista tulee joidenkin ohjeiden mukaan antaa kyseinen ilmoitus.


Kaikista koneellisista ruoppauksista tulee tehdä vesirakennusilmoitus noin kuukautta ennen suunniteltua työn aloittamista.


Lomake: Ilmoitus vesirakennustyöstä



Varaa niitto ajoissa

Jos tarvitset koneellisen niiton rantaasi vielä seuraavanakin kesänä, varaa niitto jo edellisenä kesänä tai viimeistään syksyllä. Kiireisinä kesinä pienet yksittäiset mökkirannat jäävät yleensä tekemättä, jos tilaus tehdään vasta niittokauden käynnistyttyä. Niittoalueet ovat hajallaan ympäri Kaakkois-Suomea ja Uuttamaatakin ja yksi työmaa saattaa kestää useamman viikonkin - tehokkaita niittoviikkoja on Suomen kesässä vain noin 10.

(Imuruoppaukset syyskuulta huhtikuun lopuun)

IMURUOPPAUKSET ON TOISTAISEKSI KESKEYTETTY !

Teemme ruoppauksia ja kaivutöitä pääasiassa ”sulan maan” aikana - käytännössä syksystä (niittotöiden loputtua) kesäkuulle.  Mahdolliset ruoppausajankohdat vaihtelevat alukeskuksittain - Kaakkois-Suomessa ruopata saa syyskuun alusta toukokuun loppuun, Uudellamaalla vain huhtikuulle - tuolloin vesialueet saattavat olla vielä jäässä ja imuruoppaus mahdotonta.

 
Jätettä vai bioenergiaa ?













Jos niittojätettä kertyy paljon (min. rekkakuormallinen), kannattaa erää tarjota kaupan paikallisille bioenergiaa käyttäville ja ostaville yrityksille. Tällöin niittojäte täytyy kuitenkin saada siirrettyä esimerkiksi traktorilla ajotien varteen.